KIUSAAMINEN!

Kirjoitan tälläisen pienen tekstin kiusaamisesta.

 Kiusaaminen satuttaa, eikä ketään saisi kiusata, kun se ei ole yhtään kivaa. Minua on kiusattu muutaman kerran ja voin kokemuksesta sanoa, että se ei ollut kovin kivaa omasta mielestä. Minua on siis kiusattu koulussa ja netissä. Ne ketkä kiusasivat minua koulussa, niin olivat minun "koulukavereitani" he eivät edes tunteneet minua kunnolla. Sitten ne ketkä kiusasivat netissä, niin ei tunteneet minua ollenkaan eli toisinsanoen tuntemattomat ihmiset laittoivat askissa minulle nimettöminä kysymyksiä, että olet "vitun nolo" tai "lutka".

Kaikki keitä kiusastaan, niin pitäisi uskaltaa mennä sanomaan jollekkin aikuiselle siitä, koska ne voivat auttaa. Ja jos joku näkee, että jotain ihmistä kiusataan esimerkiksi koulussa, niin menisi sanomaan siitä sille opettajalle tai jollekkin muulle.

Kiusaaminen on kertakaikkisen väärin, ei kenenkään pitäisi kokea sellaista nöyryytystä minkä saa siitä kiusaamisesta. Miltä kiusaajista tuntuu, jos heitä kiusattaisiin, veikkaan että ei tutnuisi kauhean kivalta.

On olemassa kahdenlaista kiusaamista eli sanallista ja fyysistä.
Sanallisen kiusaamisen muotoja ovat nimittely, pilkkaaminen, ilkeämielinen vihjailu ja toisen naurunalaiseksi tekeminen. Sanat eivät jätä fyysisiä jälkiä, vaan niiden loukkaava voima osuu kiusatun itsetuntoon ja minäkäsitykseen vahingoittaen hänen tapaansa suhtautua itseensä ja muihin.
Fyysistä kiusaamista ovat taas esimerkiksi töniminen, lyöminen ja potkiminen. Fyysisen kiusaamisen äärimuodot, raju väkivalta ja pahoinpitely, ovat kuitenkin harvinaisia, vaikka ne ovatkin usein esillä mediassa. Fyysistä väkivaltaa sisältävissä kiusaamistapauksissa on harkittava rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä.

Tämä ei ehkä ole parhain neuvo, mutta älä kiusaa toista jos et tunne sitä yhtään, äläkä muutenkaan alota sitä kiusaamista, kun siinä ei ole mitään järkeä.